torstai 8. marraskuuta 2012

My Hoods

Hellurei taasen!


Oon jo suht hyvin laskeutunu takas maanpinnalle (kaverit tosin saattavat väittää vastaan tässä kohtaa) viime maanantaista ja erään elämäni sankarin tapaamisesta :3. Vähän pää lyö yhä tyhjää, joten päätin nyt heittää tähän sitten tän kuvapläjäyksen näistä mun huudeista täällä Lontoossa. Miksi aina pitää mennä liian myöhään nukkumaan? Huomaa varmaan tästä teksistä taas kerran, että mulla ei ole taas ole kontrolli kätösissä. Yritin juoda kupin kahvia, mutta eihän se antanut energiaa muuhun ku rändöm musan kuunteluun ja Charlie Hunnamin perään kuolaamiseen. Miksi Jax Teller ei ole oikea ihminen?

En tiedä tän kuvan tarkoitusta.
Ihan alkuun luodaan vähän tunnelmaa tällä osuvalla kipaleella... Kuvastaa tosi hyvin tätä mun naapurustoa!



Tai no, todellisuudessa mun kotikadullahan on tämmöinen varoitus kadunvarrella...



Lontoo koostuu 32 kaupunkipiiristä (Borough). Mä asun Haringeyn Boroughssa. Ei siitä sen enempää, paitsi sen mä olen huomannut tästä piiristä, että täällä ollaan aika intohimosia jätteiden lajittelijoita. Lisäksi, tää borough on saanut erittäin huonoa julkisuutta viime vuosina siitä, miten huonosti sen valtuusto on huolehtinut lasten asioista täällä. Ilmeisesti täällä menehtyi pari lasta pari vuotta sitten ja niiden jälkipyykki hoidettiin tosi huonosti. Tai jotain sinne päin... Oh well...

Niin siis mitä, fresh water? ;D
Mä oon viihtynyt täällä aika hyvin. Tää on lähellä keskustaa, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana kaiken keskiöstä. Tänne ei eksy turisteja samalla lailla. Mulla kestää kävellen asemalle ja metrolla hurahtaessa keskustaan yhteensä se vajaa 40 minuuttia. Not bad. :)



Tarkemmin kaupunginosa missä asun on Harringay. Lähin metroasema on Manor House, noin vartin kävelyn päässä, mikä kelpaa mulle aivan mainiosti. Tää asuinalue on tämmöst perus rivitalo-aluetta, aika keskiluokkaista, sanoisin. Ei mitään Fulhamia, mutta ei kuitenkaan mitään Brixtonin työväenluokan huudeja. En osaa sen paremmin selitellä.



Täällä on paljon perheitä, keski-ikäsiä, jostain syystä aika paljon puolalaisia (jokaisessa kaupunginosassa on se yksi minority, joka näkyy sitten tosi selkeästi katukuvassa; olkoot sitten bangladeshilaisia, juutalaisia (ha ha...), Afro-Karibialaisia jne. Viime vuosina Lontooseen on muuttanut jotain puoli miljoonaa puolalaista, mikä on osoittautnut pienoiseksi ongelmaksi työllistymisen yms. suhteen. Kelatkaa ite, jos yhtäkkiä puol miljoonaa ihmistä saapuu reilun vuoden sisällä alueelle, jossa ennästään asuu virallisesti se reilut 7 miljoonaa ihmistä. On se aika paljon.). Mulla ei valitettavasti nyt järki juokse ihan niin hyvin että voisin varmuudella alkaa heittämään tähän mitään tosi kovia faktoja ilman.


Tämä rakennus ei liity millään lailla yhtään mihinkään...

Niinkuin joskus olen aiemmin maininnut, asun varmaan ainoan mäen laella täällä Lontoossa.


Tota mäkeä sitten ravaan päivittäin ylös alas...

Tän kadun päässä on sitten Manor Housen metroasema. :)

Yritän tässä lähiaikoina ottaa kuvia mun kämpästä, jos jotakuta kiinnostaa. Ehkä ensi kerralla kun siivoojaa käy. :) Tässä nyt kompensaationa kuva mun kotikadun kyltistä... Voitte nyt teoriassa stalkata missä suurin piirtein asun. O ouh...



Tossa viiden minuutin päässä on Finsbury Parkin nurkka ja meninkin sinne sitten ottamaan vähän syksysiä tunnelmointi-kuvia.





Syksy on kyllä niin kaunis vuodenaika. <3 Niin, siis sillon kun ei sada vettä viistosti ja ole yhtä pimeää ku mun kääkopassa. Mutta ne aurinkoisen kirkkaat iltapäivät, kävelet puistossa, kaikkialla on värikkäitä lehtiä ja nurmi ei ole vielä täysin mädäntynyttä...  Kevät ei ole läheskään niin miellyttävä vuodenaika; vihaan koirankakan löyhkää, puhumattakaan allergioista ja katupölystä. yäh.



Taidan mennä katsomaan Green Street Hooligans-leffan taas kerran, vaikka pitäisi luovaan kirjoittamiseen työstää huomiseksi yksi juttu. plääh! >.<


Ihanaa, että huomenna on perjantai!

xo Daughter of Murphy

English Edit: This is where I live.
Pin It Now!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti