perjantai 9. marraskuuta 2012

Jalkapallo(huligaani)toimittajan Alku

Siis mua on syvästi hämmentänyt tällä viikolla se, että koulussa aivan tuntemattomat ihmiset tulee kyselemään multa, että mäkö oon se Fanni.

...Kyllä, minähän se.

Ihmiset, joita en oikeasti ole koskaan elämässäni nähnyt moikkailee mua ja kyseleen kuulumisia, ihan kuin olisin niiden joku hyväkin tuttu.

Ja vaikka mulla on surkeaakin surkeampi nimimuisti, niin en koskaan unohda kasvoja. Tai melkeen koskaan.

Tänäänkin yksi tyttö Creative Writing tunnilla yhtäkkiä istu mun viereen ja oli, että "hei sähän oot se Fanni?"

No minähän se. 

Se sitten kertoi pitkään juurta jaksain kuinka se oli maanantaina ollut Bonfire Nightissä sen kavereiden kaa ja ne oli kertonut musta sille. Tiesin niistä ihmisistä pelkästään yhden tytön, toisen vaihtarin.

Jotenkin hämmentävää, koska mä en ole millään lailla speciaali. Tai sit mä oon tehnyt jotain tosi tyhmää ja mua käytetään aina esimerkkinä joka tunnilla tuolla yliopistossa "Älkää tehkö niinkö se outo suomalainen punapää-vaihtari Fanni teki..."

En tosiaan tiedä.

Muistiinpanoja... Hirvittävää...
Nyt sitten itse tän päivän pääaiheeseen:

Mulla on siis Sports Journalismissa yksi tehtävä löytää oma Beattini. Sillä tarkotetaan, että jokaisella urheilujournalistilla (voinen rohkeasti myös sanona, että tämä pätee musajournalismiin ja muotiin tms.) on usein joku tietty urheilutiimi, josta ne tuntee porukkaa sisäpiiristä tai on muuten erikoistunut juuri siihen tiettyyn tiimiin. Esim. suurilla aikakausilehdillä on useimmiten tietyt toimittajat jotka kirjoittaa juttuja ja seuraa uutisia tietyistä jalkapallo-seuroista.

No mä oon valinnut yhden Lontoon kovimmista fudis jengeistä ja en puhu mistään tylsästä Arsenalista tai West Hamista... Ehei, mun beatti on A-Wave-O FC, sunnuntai-liigan kovin tiimi. Kai.

Luulin puolpeliä että toi kymppi oli maailman kuumin adonis. Sitten se käveli siitä parin metrin päästä ja näin sen pärstän. Hirvittävän suuri pettymys. :(

Kävin viime sunnuntaina mun asiantuntijan kanssa katsastamassa äijien pelikunnon ja jos tyyppien ulkonäkö ei vakuuttanut, niin kyllä se että nämä karaistuneet miehet uskaltavat pelata lähes epäinhimillisissä olosuhteissa jalkapalloa pelkäämättä, että heidän suvunjatkamisen kannalta kriittiset elimet eivät kärsi.

Ja sitten selvisi että se on vielä ruotsalainen kaiken lisäksi, mikä vääryys!
Meikäläisellä oli päällä tundratakki, monta lämmintä kerrosta ja älypaitaa, mutta silti kylmyys, tuuli ja kosteus pureutu sen verran syvälle mun sieluun, että puoliaikaan mennessä mun varpaat oli muuttunut tunnottomiksi.

Hirvittävää.

Näettekö ton rastafarin vihreissä? Se oli pelin tuomari. Aikamoinen tapaus. :')

Sain onneksi hyviä pätkiä ja kommentteja pojilta pelin jälkeen ja lähetin viikolla pari(...kymmentä) kyssäriä parille pelaajalle. Että eiköhän tääkin tästä vielä iloksi muutu.

Ja tästä te muuten näette noi mun alkuviikon kuuluisten "räkäfinnien" alut. Eiks oo ihanaa? 

Tosin huomenna pitäisi jaksaa sinne kentän laidalle Iitun ja Brassi Malli Gabrielan kanssa katsomaan toinen matsi. Tuun kanssa tekemään siitä matsista sitten liveblogin. Puhun 90 minuuttia nauhurille. Mun maikka, Benkku, ei osaa ikinä ennakoida mitä se päästikään valloilleen antaessaan mulle tämän tehtävän.

"kyllä toi kymppi on ihan komea 30 metrin päästä, mutta todellisuus on toinen kun zoomaa sen naamavärkkiin."  

Vähän itkettää jo nyt.

Iitun sisältä kuoriutu kyllä aikamoinen fanityttö, sellasella omistautumisella ja nopeudella se nappaili kuvia sen poikaystävästä kentällä... Sen kuvaustaidot tulee vielä tarpeeseen, mikäli joku mun lempibändi tulee kaupunkiin ja tarviin "palkata" valokuvaajan. Ihan sama kuunteleeko Iitu kyseistä musiikkia vai ei.

Ja en tiedä mitä hemmettiä olen laittamassa päälle sinne kentän laidalle huomenna. En halua kuolla! Mulla ei ole täällä mitään järkevää ja urheilullista LÄMMINTÄ vaatetta. Tuun oikeasti näyttämään semmoiselta Romani-kerjäläiseltä. Mut eipähän oo sitten kylmä.

Ajatus siitä, että illalla pääsen baariin ja juomaan cosmoja piristää ja pitää mua voimissani. Se tuokin eteeni toisen kysymyksen: mitä laitan päälle illalla? miten laitan tukan? Pesenkö tukan tänään vai vasta huomenna? tekoripset vai ei? Esitänkö kylmää jääkuningatarta vai olenko normaali tundran olento, niinkuin aina ennen? Minkä värisellä lakalla lakkaan kynnet? Miksi Buffy ja Angel on niin täydellinen pari? Murphy, miksi valitsit minut suojatiksesi? Miksi?

Adios Amigos!

xo Daughter of Murphy
Pin It Now!

2 kommenttia:

  1. Tulee kiinnostavaa lauantaina. Mä laitan samat vaatteet, mutta päälle toisen takin. Katotaan mahtuuko :) Huoh.. kauhulla odotan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa jo paljon paremmalta ku viime viikonloppu! Mä harkitsen ehkä maailman kammottavimman yhdistelmää: lökäri-farkut ja lenkkarit. :>

      Poista