keskiviikko 30. tammikuuta 2013

FitSpo ala Fanki

Kyllä vain!

Minä, Murphyn epäonninen sekasikiö tytär, olen ollut todella typerä. Aivan hirvittävän typerä. Tyhmä kuin saapas. Torvi kuin Tonttu Toljanteri... Tajuatte varmaan mitä tarkoitan?

Olen tottunut aktiiviseen elämäntapaan. Olen periaatteessa vähän ADHD tapaus, introvertti sellainen. Mulla käy pää koko ajan ylikierroksilla, niinkuin olette varmaan huomannut täällä blogissa? Mä en oikeastaan liikkunut koko syksyn aikana täällä Lontoossa. Paitsi kävelin aivan helvetisti joka päivä. Uskottelin tosi pitkään, että se riittää nyt aluksi ihan hyvin mulle liikunnaksi. Bullllshit.

Kävely on ihan jees juttu, mutta on aivan emävale sanoa, että se olisi jotain kunnollista liikuntaa. Sama kun pistäisi shoppailun tai siivouksen liikunnaksi. Okei okei, toi oli vähän karusti sanottu. Onhan se hyötyliikuntaa. Mutta haluaisin nähdä yhdenkin ihmisen, jolla on sikspäkki ja hoikka, lihaksikas ja vahva vartalo, ainoastaan sen takia,että ne harrastaa vähäsen hyötyliikuntaa.

Mulle se ei ainakaan riitä. Ei alkuunkaan. Ei ihme, että on ollut vetämätön olo.

Musta olis tullut kamala liikunnanohjaaja...

Totuus on se, että sun täytyy hikoilla ja käydä siellä epämiellyttävän tuntemuksen puolella. Paska homma, mutta niin se vain on.



Mä tunnen olevani elossa parhaiten siinä vaiheessa rankan treenin jälkeen, kun syljen veristä räkää ja tekee mieli itkeä ja oksentaa samaan aikaan. Mikään ei saa aivoja rauhottumaan kuin oman kehon ajaminen piippuun.

Toki, mä tarvitsen ehdottomasti joogan tapaista "rauhallisempaa" liikuntaa, sekin auttaa mun mielenterveyttä pysymään kasassa.

Mulle uutena lisäyksenä mun elämään on nyt tulossa se, että yritän saada mun ruokavalion myös aisoihin. Tunnette varmaan sanonnan, että timmi kroppa koostuu 70% siitä mitä sä pistät suuhus ja 30% liikunnasta. Mä en ehkä uskaltais ihan noin pitkälle noiden prosenttien kanssa mennä, koska aika monet pitää tätä tekosyynä vältellä liikuntaa. Terv, kuuntelen teidän pukkarikeskusteluja leidit.




Mä oon aina tosiaan liikkunut. Mun faija on töissä perheen firmassa, joka tuo maahan liikuntatarvikkeita, eli oon aina saanut ilmaiseksi kaikki lenkkarit, verkkarit ynnä muut pesisräpylät, mailat ja uikkarit. Äiti taas on töissä Espoon Kaupungilla liikunnanohjaana, joten olen koko elämäni päässyt ilmaiseksi uimaan ja salille, aivan koska vaan olen halunnut.

Se on auttanut mäessä.

Samoin se, että mulla on nopea aineenvaihdunta ja suht hyvät geenit.

Mulle on myös jo pienestä pitäen runnottu selkärankaan liikunnan tärkeyttä arjessa. Samoin, myös terveellistä suhtautumista itseeni ja ruokaan. Rakastan ruokaa ja herkuttelua, mutta rakastan myös liikuntaa. Mulla ei ole koskaan ollut ongelmaa syödä karkkipussia. Kovin harvoin mä oikeasti saan mitään tunnontuskia tai itseinho kohtauksia syötyäni keksejä, koska rakastan niin paljon herkuttelua. Olen vain tiedostanut, että se pitää myös kuluttaa pois jossain vaiheessa.

Olen siis alkanut pitää ruokapäiväkirjaa, kiloklubi-fi-sivustolla, jotta näkisin konkreettisesti missä mun pitäisi parantaa. Tähän mennessä olen ehkä vähän yllättynyt tuloksista. Ensinnäkin, mulla on suuria ongelmia saada tarpeeksi kuitua (luulin, että silloin kun kröhöm... röörit toimivat, kaikki olisi ok?) ruokavaliooni. Vettä en juo tarpeeksi ja mun rasvoista liian suuri osa tulee tyydyttyneistä rasvahapoista. Luulin, etten syö tarpeeksi kasviksia ja vihanneksia, mutta ei se olekaan ollut ongelma. Tällä hetkellä saan laskurini mukaan vain about 1 500 kaloria/päivä, mikä musta tuntuu olevan liian vähän (ellen sitten sorru tohon kohta mainitsemaani puoli pakettia suklaakeksejä dieettiini). En vain oikein tiedä miten saisin itseni syömään enemmän. En ehdi, en jaksa, ei tee mieli. Paitsi sitten herkkuja, ja niistä pitäisi nyt vähän päästä eroon.


Sallin itseni yhä muutaman keksin (tai viikottaisen Cadburyn Creme Eggin!) jälkiruuaksi ja ehkä iltapalan yhteydessä (terveisin, söin koko syksyn ja talven puolipakettia suklaa-karamelli-digestivejä joka ikinen ilta).



Huomasin myös, että täällä Lontoossa en oikeastaan käytä enää ollenkaan maitotuotteita, koska olen laktoosi-vammainen ja saan näiden brittien tuotteista tosi pahoja vatsakramppeja (kröhöm. viikonloppuinen hägen dazs kermajäätelö-kömmähdys). Suosin soija-tuotteita nykyisin ja olen harkinnut vaihtavani kahvin ja aamupuuron seassa olevan maitotilkan mantelimaitoon (Hetkinen, mä oon allerginen mantelille... tyhmä kysymys: voiko manteliallergikko juoda mantelimaitoa? Voiko joku kertoa? :D). Tämän maitotuotteiden vajeen takia olen hankkinut kalsium+magensium tabletteja. Syön myös C-vitamiini+zinc(sinkki?) tabuja ja mun suurinta ahaa-elämys löytöä: kombinaatio kalanmaksaöljy, ilta helokkiöljy, A- ja D-vitamiini kapseleja. Helokkiöljyllä on aivan hirveästi hyviä ominaisuuksia; se auttaa pahoihin PMS- ja kuukausikipuihin ja auttaa keskittymiskykyyn. Se parantaa myös hiusten, kynsien ja ihon kuntoa.



Olen nyt aloittanut suosimaan luomua, niin usein kuin mahdollista. Olen itseaiassa vähän yllättynyt, että luomut ei välttämättä ole edes oikeastaan kalliimpia, kuin tavalliset tuotteet. Varsinkaan kun asuu yksin, eli hinta saattaa olla sama, kilohinta on vain eri. Ei se mua haittaa, eipä mene niin paljoa haaskiin enää.

Tähän väliin tämmöinen pieni arjen piristys. Nauran tälle aina aivan kippurassa. Kyseessä on New Girl-sarjan Schmidt ja Spinning.



Noniin, kuka tunnistaa itsensä? :D

Itsekin olen monta kertaa vetänyt ton biisin kanssa tuhat lasissa vastukset piipussa, jalat kokkelina ja sydän pamppaillen, silti täysiä jatkaen juoksijan huumaa kokien. :'D Mähän oon tunnettu hysteerinen spinnaaja mun kaveripiireissä. Sen takia mulla onkin nykyään aivan järkyttävät äijä-pohkeet, thunder-thighs jalat ja pakarat, joita voi käyttää mobiilina työtasona.

Onhan se aika huvittavaa. Spinning nimittäin. Mutta mä rakastan Spinnausta, koska mulla on siinä erinomainen tekniikka ja mä jaksan vetää sitä pidempään kuin mitään muuta lajia. Oon aika varma, että pystyn ihan kevyesti kuluttamaan Ison Omenan Satsin Markuksen tunnilla yli 600 kaloria tunnissa. Varmaan enemmänkin.


Jennifer Lawrence. <3
Olen aina ollut sitä mieltä, että jos itselleen ei voi nauraa ja ottaa asioita vähän kieli poskella periaatteella, ei elämässä kovin pitkälle pötki.

En ylipäätään tajua ihmisiä, jotka ei ole huumorintajusia. Mitä ne tekee elämällä?

Vituttaa vain se, että mä olin aika kovassa kunnossa viime kesänä. Ja sitä edellisenä kesänä. Johtuu puhtaasti Ison Omenan Spinning-tunneista ja bodypumpeista ja muista tunneista. Niin ja fyysisesti erittäin raskaasta duunista.


Tässä viime elokuinen kehonmittaustulokseni (tuo laita/ohjelma on toki vähän yksinkertainen. Olen mitannut oman kehonkoostumukseni pari vuotta sitten paljon kattavammin. Olisi kiva päästä kokeilemaan kyseistä laitetta ja testiä uudestaan ensi kesänä, vink vink äiti!)

Uskon myös periaatteeseen 80/20, eli 80 prosenttia ruokavaliosta ja elämäntavoista on terveellisiä ja sen 20 voi sitten hiukan luistaa ja herkutella ilman tunnontuskia. Se on toiminut mulla ainakin ihan hyvin.

Mä en usko dieetteihin, vaan elämäntapoihin. Joten senkään takia en ala mitään killeri sääntöjä itselleni laatimaan. Sen takia en myöskään koskaan voisi alkaa treenaamaan näihin yli suosittuihin bikini fitness-härpäkkeisiin. Ei se vaan koskaan tule tapahtumaan, enkä mä edes haluaisi näyttää sellaiselta.Mun ensimmäiset muistot disney prinsessojen lisäksi oli se, kun pikkutyttönä katsoin jotain Olympialaisia mökillä isän ja äidin kanssa ja näin hoikat yleisurheilijanaiset pikku topeissaan juoksemassa ja hyppäämässä pituutta. Mulle sellainen urheilullinen, hoikka ja vahva vartalo on synonyymi kauneudelle.



Mulla on tavoitteena parempi itsetuntemus ja luottamus. Mun ei tarvitse laihtua, haluan vaan paremman kunnon ja olla vain vahvemman näköinen. En halua tulevaisuudessa jännittää että millaisiin kuviin mut on facebookissa tägätty.

Konrkeettisesti, haluan jaksaa juosta sen 5km ilman että kuolen (täähän oli jo mun uudenvuoden lupaukset-listassa). Eli niin että se juokseminen tuntuu hyvältä. Juoksu ja lenkkeily on aina ollut mulle tosi epämieluisa liikuntalaji. Vihaan juoksemista. Mutta pakko se on, kun logistisista ja taloudellisista syistä en voi hankkia saikorttia. Niimpä juoksen ja keskityn kotona paljon kattavampaan kehonhallintaan ja lihashuoltoon. Erona on siis systemaattisempi harjoittelu ja ruokavalio vs. ennen mä vaan menin ja tein mitä huvitti milloin huvitti ja söin milloin mitäkin.

Okei, okei... haluan myös eroon mun masun löllöstä ja ns. "muffin top"-efektistä, eli jenkkakahvoja pienemmäksi. :D Ja haluan yläkroppaan voimaa ja lihasta. Näytän iha eripari-palapeliltä päärynavartaloni kanssa tällä hetkellä.

Pakko tähän loppuun vielä pistää Kelly Osbournen transofrmaatio, mikä on kyllä niin inspiroiva.



 Monet sanoo, että se johtui siitä, että Kelly lähti Tanssii Tähtien Kanssa kisaan ja laihtui helposti ohjelman avulla. No eikö siitäkin showsta ole jo monta vuotta ja Kelly näyttää yhä aivan upealta. En aivan kaikessa ole yhtä mieltä mimmin kanssa, mutta tässä asiassa nostan kyllä hattua ja korkealle.



Fitspo kuvia kannattaa muuten katsoa aika kriittisesti, sillä plastiikkakirurgia ja photoshop on lähes yhtä suosittuja kehonmuokkaustyökaluja kuin urheilu itsessään.

Toinen inspiraatio on ToneItUp.com:in toinen perustajan Katrinan muutos. Tyyppi treenasi ittensä kuntoon neljässä kuukaudessa! realistisesti, hän elää liikunnalle ja on ammatiltaan Personal Trainer, joten sellaisele ihmiselle on helpompi tehdä noin näkyvä muutos noin lyhyessä ajassa. Lisäksi, ammatti-kuvaajat, valaistus ja photoshop auttaa kanssa aika paljon asiassa... No joo, mutta silti. ;)


Siinä olisi sitten mun liikunta-kirjotus-pläjäys. Hassua, etten ole aiemmin kirjoittanut tästä aiheesta, sillä se on todella lähellä mun sydäntä. Ehkä se on ollut osa sitä ignorance is a bliss-mentaliteettia, mitä olen viime aikoina harrastanut.

Jos on jotain kysymyksiä tai haluatte muuten vain parempana (we'll see about that) neuvoa meikäläistä, niin antaa palaa vaan. Jos itse en osaa vastat kysymykseenne, niin mulla on perheen ja kavereiden kautta aika hyvä tietopankki liikuntaan ja oikeanlaiseen ruokavalioon. Joten fire away! :]

xo D o M
Pin It Now!

4 kommenttia:

  1. Miten se Bodyshop auttaa? Mango-kuorinta on kyllä ihana niillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa.. mä oikeesti vasta kolmannella lukukerralla tajusin.

      Tosi hyvä postaus mään!

      Poista
    2. Ai se oli nii hankala lause... :'D kiittii! emmä tiedä saako tästä kukaan muu oikeen irti mitään, mutta teki jotenki mieli avautua aiheesta. Tuun sulta sit karttaan vinkkejä KUN viimein jaksan juosta sen 5km, ku oot kuitenki aika paljon mua edellä näissä jutuissa.

      Poista